Eilen jolkuttelimme sekä aamusta että illasta poikien hoitopaikalle ja takaisin. Siinä olivat meidän eiliset lenkit. Illasta heitin hieman frisbeetä Emmille takapihalla ja Superille otin hieman tokoa. Kiia-mamma olisi oikein mielellään osallistunut kumpaan tahansa tai itse asiassa kumpaankin toimintaan mutta minä tylsästi bloggasin mammakoiran pääsyn näihin rientoihin.
Eilen pesin vielä kaksi koneellista alusia. Enää on pestävänä yksi iso alunen ja sitten kaikki alkaakin olla valmista tulevaa varten. Kuumemittari poltteli eilen illasta sen verran näppejäni, että päätinpä sitten testailla taloutemme lähes kaikki kuumemittarit. Meiltä löytyy kaapista kolme digitaalista kuumemittaria ja kaksi normimittaria (+ pari korvakuumemittaria). Ensimmäisellä mittauskerralla kolmen digitaalisen kuumemittarin heitto keskenään oli jopa 0,5 astetta, sillä alati piippaava (ilmeisesti dementiaa sairastava) vanhin mittarimme näytti 36,55 ᵒC, Omronin mittari 36,4ᵒC ja Pikku Myy -mittari 36ᵒC. Tiedän kyllä, että kehonlämpöni on aina ollut kovin alhainen mutta että 36 astetta... Toisella testiajolla pistin sitten kaikki kolme digitaalista kuumemittaria sekä yhden normimittarin kainaloon. Nyt vanhus näytti edelleen suurinta lukua, Omron 36,5 ᵒC, Pikku Myy vaikeni ja normimittari näytti 36,3ᵒC. Keskustelin hetken Pikku Myy -mittarin kanssa ja johan hän sitten suostui vielä kertaalleen mittaaman lämmön. Tulokseksi sain 36,4 ᵒC. Tämän pienen leikin perusteella tulin siihen tulokseen, että Kiian lämpöjä mittaillaan Pikku Myy -mittarilla, koska se on nopein ja söpöin. Luotettavuudesta en mene takuuseen mutta eipähän tässä enää niin paniikki ole, kun voin jäädä kotiin tarkkailemaan tyttöä. Toisekseen Kiia laski ainakin viimeksi lämpönsä todella hitaasti, niinpä uskon kyllä saavani kiinni sen laskun.
Seuraavat blogipäivitykset koskenevat pääosin vain mittaustuloksia, sillä virallinen lämmönmittauskausi korkattiin tänä aamuna! Ensimmäiseksi mittaustulokseksi saimme siis tänä aamuna säälittävät 37,6ᵒC. Aamulämmöt tahtovat olla aina hieman iltaa alempana, joten turha tässä on vielä alkaa hihhuloimaan. Mittaillaan uudemman kerran sitten illasta. Sen lisäksi ruoka on nyt maistunut todella hyvin, niin uskaltaisinpa melkein lyödä vetoa, ettei täällä vielä synnytellä pariin päivään.
perjantai 11. tammikuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hui kun aika menee nopeasti! Vasta jännitettiin Hyyperiblogin puolella samoja päivityksiä, en malta odottaa tulospäivitys-yötä (mä tosiaan toivon synnytys yötä, tekee kaikesta jotenki jännittävämpää ;D)! Rapsut Kiia-mammalle (ja Supra-mammalle) <3
VastaaPoistaElämme jännittäviä aikoja ystävä hyvä :):)
VastaaPoistaTäällä kaikki peukut ja varpaat pystyssä, että kaikki sujuu hyvin. Ja voisi kai sitä joskus päivälläkin synnyttää... ainakin minusta on mukavampi tarkkailla tilannetta ja odotella päiväsaikaan kuin yön pimeinä ja hiljaisina tunteina. Mutta pentusethan syntyvät, kun ovat valmiita!
Nää jännittämisethän käy kohta työstä:D. Tsemmpiä ja peukkuja tulevaan.:)
VastaaPoista