Tiineys

tiistai 15. tammikuuta 2013


62. vrk


Puolelta öin lämmöt olivat 36,7. Samoin neljältä ja kahdeksalta tänä aamuna. Kahdeksalta Kiia oli varsin rauhallinen, vaikkakin oli yöllä selkeästi peitallut. Soittelinkin serkulleni, ettei tässä vielä mikään kiire ole. Sanoin, että voisin vielä tässä siivota ja pestä pyykkiä...

Kävin sitten käyttämässä Superia ja Emmiä ulkona ja kotiin tultuani vastassa oli läähättävä ja vinkuva Kiia. Lämpö oli alhainen eli 36,8. Koska oma hermorakenne ei ole ihan paras tällaisina hetkinä, kilautin heti serkkulleni ja sanoin, että jospa hän sittenkin lähtisi ajelemaan Kuopiosta tänne Laukaaseen.

Nyt jätin Kiian tuonne kodinhoitohuoneeseen omaan rauhaansa. Välistä kuuluu käyvän laatikossa petaamassa. Kohta käyn tarkastamassa tilanteen mutta uskoisin, että ei tässä oikeasti vielä mitään tapahdu muutamaan tuntiin. Pahimmillaan saattaa mennä yölle tämä synnytys...


maanantai, 14. tammikuuta 2013


61. vrk


Aamulla Kiia söi jonkin verran nappulaa mutta ei ole sen jälkeen enää huolinut ruokaa. Aamulla lämpö oli 37,4. Tästä viiden tunnin päästä kahdeltatoista lämpö oli 37,1. Näytti siis hyvin vahvasti siltä, että lämpö olisi laskussa. Kolmelta iltapäivästä mittasin kolmannen kerran ja tällä kertaa lämpö olikin 37,4. Päätin käytttää Kiiaa ulkona. Hyvin kevyt on vielä mammakoiran askel. Joka kerta nyt kun Kiia on käynyt ulkona, on tullut tuotosta eli tyhjennys on selkeästi käynnissä. Mittasin lämmön vielä kerran ennen lenkille lähtöä Emmin ja Superin kanssa. Mittarilukemaksi sain 37,0. Lenkin aikana Kiia oli pedannut pentulaatikossa hieman. Nyt hetki sitten, kun mittasin lämmön, oli se edelleen 37,0. Mittaan seuraavan kerran kahdeltatoista ja sitten neljältä yöllä. Voi siis hyvinkin olla, että saamme pennelit maailmaan joko huomenna tai sitten se menee yötöiksi.

Kiia otti rennosti päivällä makailemalla koirasohvalla (pahoittelen sohvan likaisuutta - menevät päälliset taas koneeseen jahka päästään tästä pahimmasta pinteestä eroon)

sunnuntai, 13. tammikuuta 2013


Näyttelyuutisia ja lämpöpäivityksiä


Blogin päätähden lapsukaisia nähtiin tänään sekä KV Kajaanissa että Lahden ryhmänäyttelyssä. Kajaanissa Raina (Amazeme Crystal Jewel) voitti luokkansa ja oli PN3 ja sai vara-CACIBin. Lahdessa kehässä nähtiin pennuissa Hoppu, Nova ja Rilla (F-pentue) sekä näistä isoista Kelpo, Oiva, Emmi ja Super. Pennut voitti Hoppu (Amazeme Fool Moon). Kelpo (Amazeme Clean Run) sai erittäin hyvän ja oli avoimen luokan urosten neljäs. Veljensä, Oiva (Amazeme Cosmic Time), voitti luokkansa ja oli Paras uros sekä VSP. Oiva sai viimeisen sertinsä. Avoimen luokan nartuista Emmi (Amazeme Candid Smile) oli neljäs erinomaisella. Super (Amazeme Golden Queen) voitti nartut ja oli rotunsa paras. Esitimme myös kasvattajaryhmän. Ryhmämme oli ensimmäinen ja sai KP:n. Kyllä Kiia-mamma on niin kovin ylpeä siskopuolensa tytöistä, siskopuolestaan mutta ennen kaikkea omista lapsukaisistaan. Näimme myös paikan päällä Muusan omistajan Heidin. Muusa oli nyt tällä kertaa jäänyt kotiin. Meillä oli oikein kiva näyttelypäivä mutta emme sitten uskaltaneet jäädä isoihin kehiin ottaen huomioon Kiian tilan.

Siihen palataksemme... Eilen aamulla lämpö oli 37,4 ja illalla taas normaalissa 37,9. Tänä aamuna lämpö oli 37,3 ja nyt iltapäivästä 37,7. Aamulla Kiia ei syönyt ruokaansa mutta malttoi nyt illasta sitten vähän syödä. Piimä ei enää maistu, joten joitain merkkejä on ilmassa. Poissa ollessamme Kiia oli pedannut hieman pentulaatikossa sekä makuualustaansa vaatehuoneessa. Mittaan lämmöt vielä illasta ja mittaustuloksen perusteella päätän sitten mittailenko lämpöjä vielä yöllä.

perjantai, 11. tammikuuta 2013


Mittareiden kalibrointia


Eilen jolkuttelimme sekä aamusta että illasta poikien hoitopaikalle ja takaisin. Siinä olivat meidän eiliset lenkit. Illasta heitin hieman frisbeetä Emmille takapihalla ja Superille otin hieman tokoa. Kiia-mamma olisi oikein mielellään osallistunut kumpaan tahansa tai itse asiassa kumpaankin toimintaan mutta minä tylsästi bloggasin mammakoiran pääsyn näihin rientoihin.

Eilen pesin vielä kaksi koneellista alusia. Enää on pestävänä yksi iso alunen ja sitten kaikki alkaakin olla valmista tulevaa varten. Kuumemittari poltteli eilen illasta sen verran näppejäni, että päätinpä sitten testailla taloutemme lähes kaikki kuumemittarit. Meiltä löytyy kaapista kolme digitaalista kuumemittaria ja kaksi normimittaria (+ pari korvakuumemittaria). Ensimmäisellä mittauskerralla kolmen digitaalisen kuumemittarin heitto keskenään oli jopa 0,5 astetta, sillä alati piippaava (ilmeisesti dementiaa sairastava) vanhin mittarimme näytti 36,55 ᵒC, Omronin mittari 36,4ᵒC ja Pikku Myy -mittari 36ᵒC. Tiedän kyllä, että kehonlämpöni on aina ollut kovin alhainen mutta että 36 astetta... Toisella testiajolla pistin sitten kaikki kolme digitaalista kuumemittaria sekä yhden normimittarin kainaloon. Nyt vanhus näytti edelleen suurinta lukua, Omron 36,5 ᵒC, Pikku Myy vaikeni ja normimittari näytti 36,3ᵒC. Keskustelin hetken Pikku Myy -mittarin kanssa ja johan hän sitten suostui vielä kertaalleen mittaaman lämmön. Tulokseksi sain 36,4 ᵒC. Tämän pienen leikin perusteella tulin siihen tulokseen, että Kiian lämpöjä mittaillaan Pikku Myy -mittarilla, koska se on nopein ja söpöin. Luotettavuudesta en mene takuuseen mutta eipähän tässä enää niin paniikki ole, kun voin jäädä kotiin tarkkailemaan tyttöä. Toisekseen Kiia laski ainakin viimeksi lämpönsä todella hitaasti, niinpä uskon kyllä saavani kiinni sen laskun.

Seuraavat blogipäivitykset koskenevat pääosin vain mittaustuloksia, sillä virallinen lämmönmittauskausi korkattiin tänä aamuna! Ensimmäiseksi mittaustulokseksi saimme siis tänä aamuna säälittävät 37,6ᵒC. Aamulämmöt tahtovat olla aina hieman iltaa alempana, joten turha tässä on vielä alkaa hihhuloimaan. Mittaillaan uudemman kerran sitten illasta. Sen lisäksi ruoka on nyt maistunut todella hyvin, niin uskaltaisinpa melkein lyödä vetoa, ettei täällä vielä synnytellä pariin päivään.

keskiviikko, 9. tammikuuta 2013


56. vrk


Niin käynnistyi viimeinen viikko. Punnitsin tänään aamusta Kiian ja vaaka näytti 21,9 kg. Kiia on siis pyöristynyt 5,1 kiloa. Ruoka ei tahdo oikein maistua aamusta mutta illasta mammakoira syökin sitten koko päivän edestä.

Käymme aamuisin n. 30 minuutin lenkillä ja illasta olen käyttänyt Kiian erikseen vain tarpeillaan. Kyllähän tämä mammakoira jaksaisi vetää pidempiäkin lenkkejä mutta koska laumamme on ollut nyt sen verran iso, en ole viitsinyt ottaa turhia riskejä esim. kilpajuoksujen ja mahdollisten törmäysten suhteen. 

Saksan prinssi, joka toivottavasti perii puoli valtakuntaa, lähtikin tänään takaisin kotiin. Nämppä-mummo jatkaa lomailuaan mummolassa vielä ensi viikon loppuun. Näin ollen minulla ei ole täällä kotosalla hoidettavana mammakoiran lisäksi kuin Super ja Emmi. Johan käy helpoksi elo maan päällä...

Kuten aikaisemmin kirjoitinkin, olen luvannut Kiialle, etten ala mitailla lämpöjä vasta kuin perjantaina. Kiia sai tänään kodinhoitohuoneeseen pentulaatikon paikalleen. Myös pesukone käy nyt ahkeraan, kun kasvattajatädin on ehdottomasti pestävä kaikki jo kertaalleen pestyt alustat ja pyyhkeet. Pitäähän sitä vastapestyjä karvoja pennuille saada. Näin alamme valmistautua tulevaan. Lopuksi vielä yksi (lavastettu) kuva Kiia-mammasta laatikossaan. Kyllä se siellä ihan oikeasti ihan itse kävi mutta ei ole vielä sitä makuupaikakseen ottanut. Ajattelee vissiin, että kyllä hän ehtii täällä laatikossa vielä monta tovia makaamaan...

Kahdeksan viikkoa on nyt tullut täyteen


maanantai, 7. tammikuuta 2013


Röntgen



Kävimme tänä aamuna röntgenissä ja otimme pari läpivalaisukuvaa Kiian masusta. Kuvat jäivät hieman epäselviksi mutta tulkittaessa kaikkia kuvia saimme lasketuksi kuusi pentua.


Ensimmäisessä kuvassa näkyy selvästi viisi kalloa, joista viides on kylkiluden alla oikeassa alakulmassa. Kuvan keskellä näkyy rankaa mutta kallo on vaikea hahmottaa, kun edessä on jotain.


Toisessa kuvassa vitospennun kallo on edelleen kylkiluiden alla mutta kutospennun kallo näkyy selvemmin. Kakkospentu katselee kuvaajaa. Näkyypä toiselta korvatkin kuvassa.

lauantai, 5. tammikuuta 2013


52. vrk


Ja minä niin kuin itselleni lupasin, etten ala hössöttää pentujuttujen kanssa liian aikaisin mutta en sitten itselleni mitään mahtanut tänään, kun vein joulukuusen koristeet takaisin varastoon. Oli ihan pakko roijata kaikki pentulaatikon aluset sisälle kodinhoitohuoneeseen ja samalla heittää sitten kissojen ruokakupit yläkertaan. Tästä se hermoilu sitten vissiin alkaa...

Maanantainahan meillä on se röntgen. Kiia syö edelleen sellaiset 6-8 dl nappulaa päivässä. Lisäksi sitten NEUta tai raakaa jauhelihaa päälle. Olen yrittänyt tunnustella liikkeitä viime päivinä mutta en ole varma tuntemuksistani. Asiasta ei tee yhtään sen helpompaa se, että aina kun haluaisin kuulostella pentujen liikkeitä, kääntyy Kiia selälleen ja nautiskelee koko rahan edestä. Eilenkin katselimme Voice Of Finlandin kokonaan niin, että Kiia rötkötti päälläni käpälät kattoon osoittaen. Nämppä-mummo on tosiaan nyt Kuopiossa "mummolassa" hoidossa. Hänelle kuulemma tarjoillaan iltapalaa suoraan sohvalle (!!!), kun arvon rouva ei jaksa tulla hakemaan sitä keittiöstä. Kyllä passaa mummon mummolassa oleskella ja nautiskella saamastaan huomiosta.

Meillä on kotosalla Superin ja Kiian lisäksi nyt vielä tämä Saksan prinssi ja Kiian tyttö Emmi. Dennis matkustaa takaisin kotiin ensi keskiviikkona. Emmi jää Turkuun Turun näyttelyn jälkeen 19.1. Nämppähän tulee takaisin kotiin jo 13.1. Olen tosiaan ensi viikon vielä töissä mutta sitten lomalla sen yhden viikon. Lämpöjä alan mittailla vasta ensi perjantaina. Sen olen Kiialle luvannut ja aion lupaukseni pitää. Nämä minun tyttöset kun tahtovat olla hitaimmasta päästä...

keskiviikko, 2. tammikuuta 2013


49. vrk


Tänään tuli siis seitsemäs viikko täyteen. Uusi vuosi meni Kiialla (ja talon muilla koirilla "hoitokoira" mukaan lukien) makaillessa. Ei paljon tämä meidän mamma jaksa korvaansa paukkeelle louksauttaa. Painoa on kertynyt nyt 4,5 kiloa eli Kiian paino oli tänä aamuna 21,3 kg. Meillä täällä mäellä pidot sen kuin paranee. Saimme tänään Kiian tytön Emmin hoitoon pariksi viikoksi. Nämppä-mummo lähtee kyllä mummolaan Kuopioon huilimaan tästä hulinasta, jotta kauhun tasapaino pysyisi ennallaan. Olen laittanut Kiian kodinhoitohuoneeseen, jotta mammakoiran ei tarvitsisi koko ajan olla nousemassa ja väistämässä milloin mitäkin kärryjä työnteleviä pikku ukkoja tai seinille kiipeileviä, hurjasti kiljuvia apinanpoikasia.

Kiian poseerauskuva

Kiia-mamma istuskelee ja ihmettelee maailman menoa

Yksi pakollinen nenäkuva

Kiia kukkulan kuningatarena

Kiia Seiskoja odottaessa (50. vrk)


sunnuntai, 30. joulukuuta 2012


46. vrk


Kohta mennään jo toiseksi viimeistä viikkoa. Jotenkin se aika sittenkin vain liitää hurjaa vauhtia. Tänään aamusta kun kävimme lenkillä, olin havaitsevinani Kiiassa joitain hidastelun merkkejä. En enää otakaan tyttöä pitkille lenkeille mukaan mutta tuollainen perus tunnin lenkki, oli jo loppumatkasta väsyttävä mammakoiralle. Illasta kävimme rattaiden kera keskustassa.

Ruokaa on nyt mennyt ihan kiitettävästi. Kiia syö kolme kertaa päivässä 2 dl Royal Caninin Medium Starteria. Lisäksi laitan mukaan NEU Heviä. Huomenna pitää muistaa ostaa piimää mammakoiralle. Käyn hakemassa myös RC Medium Junioria, jota sitten annan puolet ja toiset puolet edelleen tuota Starteria.

Keskiviikkona onkin punnitus. Lupaan samalla napata uusia kuvia kasvavasta massusta.

On muuten ollut hauskaa seurata, kuinka Nämppä hoitaa Kiiaa. Alussahan Nämppä kovasti halusi leikkiä Kiian kanssa mutta nyt Nämppä putsailee Kiian silmät ja pitää muutenkin huolen tytöstään. Superin kanssa on edelleen jonkinlaista ärräpurraa mutta ei mitään vakavaa.

keskiviikko, 26. joulukuuta 2012


42. vrk


Niin alkaa olla tämäkin joulu ohi. Joulumme meni pitkälti oleskellen perheen parissa sekä lenkkeilen. Olen ottanut Kiian vielä tässä vaiheessa mukaan myös pitkille (sekä raskaille) metsälenkeille ja hyvinhän tyttö on ne jaksanut mutta nyt minusta alkaa tuntua, että pitänee hieman keventää lenkkeilyä. Nämä epelit kun eivät välttämättä itse osoita väsymyksen merkkejä. Kiia on syönyt vaihtelevasti mutta joka päivä alas on mennyt ihan kiitettävä annos. Vatsa on jo nyt selkeästi kasvanut. Sen jo tuntee käteenkin.

Tänään meneekin viimeinen annos Axiluria. Tämän päivän paino oli 18,9 kg, joten painoa on tullut kuudessa viikossa jo 2,1 kg. Pianhan alkaa vatsakarvat irrota ja noin kymmenen päivän päästä liikkeitäkin pystyy jo tuntemaan.

lauantai, 22. joulukuuta 2012


38. vrk


Täällä alkaa meno rauhoittua. Minulla alkoi kahden viikon loma ja olen siitä kovin iloinen. Nyt minulla on aikaa olla rakkaimpieni kanssa ihan rauhassa. Loman jälkeen olen yhden viikon töissä ja sitten alkaakin h-hetki olla käsillä.

Kiia voi hyvin. Ruokaa on nyt mennyt sellaiset 4-6 dl päivässä + NEU:ta sellaiset puoli pötköä. Vauhtia edelleen riittää lenkillä. Kiia on saanut Saksan vierailevasta tähdestä, Dennisistä, kovan kilpailijan silitysten ja kyttäyksen suhteen. Yksikin aamu tässä Dennis kiipesi päälleni silitettäväksi. Kiia moisesta oli kovin mustasukkainen ja änkesi siihen viereen. Oli muuten Marjolla syli täynnä bordercollieita. Dennis ja Kiia muistuttavat toisiaan myös siinä, että kummatkin tykkäävät kytätä toisia koiria lenkillä. Dennis myös meni ja valtasi Prinsessani sohvan. Onneksi Kiia tietää, ettei kukaan voi viedä häneltä puoli valtakuntaa... ainakaan lopullisesti.

Mielestäni Kiia on jo jonkin verran pyöristynyt. Otin tänään muutaman posekuvan tytöstä. Sanokaas te mitä mieltä olette...


Kiia vauhdissa

Kiia poseeraa - vatsalinja on jo hieman hävinnyt


Kiian vyötärö ylhäältä käsin kuvattuna

Kiia ja naurava Dennis


Prinsessa ja vieraan valtakunnan prinssi

Pakko on laittaa tämä kuva Superista, kun hän putsaa tassujaan


Ja lopuksi... Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille teille!

torstai, 20. joulukuuta 2012


36. vrk


Punnitsin Kiian eilen illalla ja painoa on kertynyt hänelle jo 1,8 kg. Kiia painoi siis 18,6 kg. Ruokakuppi oli taaseen tyhjä kotiin tultuani. Iltalenkillä rallatellaan normaaliin tahtiin. Olemme tosiaan saaneet joukkoihimme vahvistuksen Saksan maalta vieraan. Dennis on sopeutunut hyvin laumaamme. Kiia ei paljon vieraasta ole ollut moksiskaan sen jälkeen kun teki herralle selväksi, että tämä nainen on jo varattua laatua.


keskiviikko, 19. joulukuuta 2012


Viisi viikkoa täynnä


Niin tulee tänään viisi tiineysviikkoa täyteen. Unohdin punnita Kiian aamulla mutta otamme sitten vahingon takaisin illasta. Kiia on nyt syönyt kiitettävästi. Olen laittanut Kiian kodinhoitohuoneeseen päiväksi ja jättänyt ruoan hänelle. Eilenkin oli kummatkin kupit tyhjillään, kun kotiin menin. Illastakin ruoka maistui ihan kiitettävästi. RC Starteria menee nyt sellaiset huimat 8 dl. Kaupan päälle vielä NEU:ta noin puoli pötköä.

Jouluna onkin sitten madotus. Taidanpa madottaa taasiinsa koko poppoon - kissat ja vierailevan koiratähden mukaan lukien. Toivottavasti viikonloppuna ei ole kovin kylmä, niin saan kuvattua tyttösiä ulkona.

maanantai, 17. joulukuuta 2012


33. vrk


Niin se vain viikonloppu vierähti. Minulla meni lauantai TOKOn maajoukkuekarsinnassa liikkuroidessa Pieksämäellä. Hyvää harjoitusta tulevan kesän SM:ä silmällä pitäen. Saimme nähdä huipputason tokoilua. Kysyinkin kilpailijoilta, että onko heillä jokin patenttiratkaisu luoksetulon stoppeihin, kun kaikki koirat tekivät aivan upeat stopit. :)

Kiian viikonloppuun kuului siis lähinnä lenkkeilyä. Kotona Kiia vetäytyy omiin oloihinsa, mikä on varmaan ihan viisasta. Ei ole järkevää mammakoiran pyöriä kaiken hulinan keskellä. Ruokaa on mennyt vaihtelevasti alas. NEU maistuu edelleen ja RC Starterikin ihan kiitettävästi mutta hitaanlaisesti tuntuu mammakoira syövän. Haluaa Superista ja Nämpästä itselleen yleisön.

Olemme tosiaan Kiian kanssa nyt siirtyneet RC Starteriin. Tämän lisäksi Kiia saa siis tuota NEUta ym. mukavia lisukkeita. Lenkillä Kiia on edelleen täysillä mukana ja saa ollakin niin kauan, kun se tytöstä hyvältä tuntuu. Keskiviikkona onkin sitten taas punnitus.


perjantai, 14. joulukuuta 2012


2. ultra


Kävimme tosiaan Kiian (ja kuumeisen Luukaksen) kanssa tänään toistamiseen ultrassa ja nyt onnistuimme näkemään myös ne pennut siellä masussa. Pienen pieniä timantteja (= sykkiviä sydämiä) näkyi ainakin neljä. :)

Varasin samalla röntgeniin ajan 7.1. Sitten saamme varmistuksen lopullisesta lukumäärästä. Ultran jälkeen ajelimme Jyväskylään hakemaan RC Starteria, kun kerran nuorimmainen nukkui niin hyvin autossa. Kotiin tultuamme annoin Startteria Kiialle, joka söi koko kupin tyhjäksi.

Nyt alkaa piinaviikot mutta onneksi tähän väliin mahtuu vielä monta muuta jännää juttua - kuten joulu ja uusivuosi. :)

Ai niin, punnitsin mamman eilen ja vaaka näytti 17,4 kiloa. Paino on noussut siis juoksujen alkamisesta 0,6 kg.

perjantai, 14. joulukuuta 2012


1. ultra


Menimme tänään aamusta ultraan. Eläinlääkärin mielestä Kiia on kyllä tiine mutta ei kuulemma pysty näkemään pentuja vielä tässä vaiheessa. Olin tästä kommentista sen verran tyrmistynyt, etten osanut sanoa vastaankaan.

Tultuamme kotiin varasin toiselle klinikalle ajan, sillä kyllähän näillä päivillä on aikaisemminkin pystytty näkemään pentuja, jos siellä niitä on ollut. Tämän päivän kruunaa se, että minun nuorimmainen on taas kipeänä, joten olen joutunut juoksemaan kaiken tämän lisäksi lääkärissä sekä apteekissa.

Päivitin nyt kuitenkin tämän väliaikatiedon, jotta ette ihmettele, miksei meistä mitään kuulu. Toinen ultra on klo 12.15.


keskiviikko, 12. joulukuuta 2012


28. vrk


Kävin tosiaan maanantaina Rahulan Rehulla kyselemässä neuvoja huonosti syövän mammakoiran ruokintaan ja matkaani tarttui yksi NEU-pötkö. Annoin siitä noin 1/5 osan iltaruoan päälle ja kas, kuppi olikin tyhjä. Myös aamulla maistui NEU sekä nappulat. Eilen kävin sitten ostamassa kolme pötköä lisää.

Noin muuten Kiia on kyllä ollut aivan oma itsensä. Me lenkkeilemme normaalisti ja lenkillä Kiia jaksaa painaa ihan normaaliin tahtin. Kaiken muun hulinan vuoksi tokoilu on nyt jäänyt vähemmälle mutta eiköhän sitä vielä ehditä jotain tehdä.


maanantai, 10. joulukuuta 2012


26. vrk


Kotiuduimme eilen illalla messarinviikonlopulta, joka oli todella kiva irtiotto arjesta. Näimme paljon ystäviä sekä muutaman uuden tuttavuudenkin. Lauantaina Kiia sai valioluokassa erinomaisen mutta ei sitten sijoittunut. Sunnuntaina meni hieman paremmin. Kiia oli valioluokan neljäs ja saipa vielä SA:n kaupan päälle. Rane-iskä sen sijaan oli komeasti veteraaneissa toinen sekä PU2. Hieno päivä siis kaiken kaikkiaan.

Kiia on nyt ollut todella huonosyömäinen. Aamuisin ruoka ei maistu laisinkaan ja illastakin närpitään vain muutama murunen rinnan alle. Käyn tänään ostamassa jotain erityistä herkkua tytölle, ettei nyt vallan kuivu. Ilmassa olevat merkit ovat siis hyvin vahvat mutta niille saamme varmistuksen vasta perjantaina. Vielä on odotettava neljä yötä.


torstai, 6. joulukuuta 2012


22. vrk


Tänä aamuna ensimmäistä kertaa Kiia söi aamuruokansa todella hitaasti. Söi kuitenkin kaiken mutta aikaa siihen meni normaalia enemmän. Olisikohan pahoinvointia ilmassa?

Ennen aamupäivän lenkkiä trimmasin kaikkien tyttöjen tassukarvat, jotta olisimme oikein sievinä tulevana viikonloppuna messarissa.

Lenkille otin kameran mukaan, vaikka emme saaneetkaan nauttia auringonpaisteesta. On muuten suhteellisen hankalaa kuvata mustavalkoisia koiria lumessa varsinkin jos se aurinko ei auta miestä mäessä. Tässä kuitenkin teille muutama otos ihailtavaksi.

Saatan kuvitella mutta ihan kuin Kiia olisi normaalia paksumpi.

Kiia kyttää Nämpän kanssa Superia, jolla on keppi.

Puskista hyökkäävä Super on nähty.

Kiippulin nenä

Kiippulin kyttäys soolona

Nämppä komentaa Kiiaa, joka omii kepin.

Kiippuli nuuskuttelee jälkiä lumessa


keskiviikko, 5. joulukuuta 2012


21. vrk


Eilen oli kyllä ihmismammalla kurja päivä. Konttorilla palelsi koko päivän niin kovasti, että pidin loppujen lopuksi lapasia käsissä. Kokeilkaapas käyttää tietokonetta lapaset kädessä. Erityisesti hiiren käyttö on astetta hankalampaa. Tämän lisäksi virkeystaso ei ollut mitä parhain, koska takana oli varsinainen liskojen yö. Pienimmäisemme oli todella levoton läpi yön. Mutta ei siinä kaikki. Kotiin lähtiessäni autossani on elämäni ensimmäinen pysäköintivirhemaksulappu. Olin sitten aamun kaikessa höyryssä unohtanut laittaa lupalapun lasiin. Kotiin tultuani mittasin lämpöni ja mittari näytti 38,5. Tänäänhän minun piti lähteä shoppailemaan messariin jotain kivaa päälle laitettavaa mutta säästyvätpähän nyt nekin roposet.. tai säästyvät ja säästyvät... menevät sakon maksamiseen. Teemu sitten käytti tyttöset illalla lenkillä.

Kävin tuossa pihassa nappaamassa muutaman kuvan mammkoirasta, kun kerrankin olin kameran ja kuvattavan kohteen kanssa samassa tilassa valoisaan aikaan. Surkean olotilan vuoksi otin tosiaan vain muutaman kuvan blogini lukijoita piristämään. Palloleikkikuvat eivät luonnollisesti ole tarkkoja mutta jospa ne nyt menevät teidän ankaran seulan läpi.


Kiia nauttii palloleikeistä...

vaikka tosiasiassa mieluisin leikki on vetoleikki mutta tänään mamma ei kykene, ei.


Ja yksi mukamas kyttäys (kyllä Kiia pystyy parempaan...)


Lopuksi yksi virallinen passikuva

Niin jotain kivaa eiliselle. Varasin Kiialle ultraan ajan ensi viikon perjantaille heti aamuun. Silloin päiviä on takana 30, joten jos siellä jotain on, niin silloin niiden pitäisi viimeistään näkyä.

maanantai, 3. joulukuuta 2012


19. vrk


Kaikilla kavereilla on kivoja lumisia kuvia koiruleistaan viikonlopulta vaan eipä ole minulla, koska saimme nauttia lumisateesta "valoisaan" aikaan. Olin kyllä siis ajatellut napsia muutaman piristävän kuvan Kiippulista tänne blogiin mutta jäi nyt sitten nekin ottamatta, kun saimme lunta tupaan tai ainakin pihalle.

Kiian viikonloppu menikin lähinnä lenkkeilessä. Lauantaina kävimme 8 kilsan juoksulenkillä Peurungassa. Koirat saivat siis juosta vapaana. Illasta kävimme vain pyörähtämässä pikaisesti "korttelin" ympäri. Eilen kävimme taas aamusta Peurungassa ja kovaa vauhtia tuo mammakoira (sormet ristissä) vielä viilettää... Illasta lähdimme juoksulenkille mieheni kanssa. Kiia sai toimia Teemun canicross-koirana. Super ja Nämppä putsailivat tassujaan lumipaakuista alinomaan mutta Kiia veti koko reilun 11 kilsan lenkin loppuun saakka ilman yhtään putsaustaukoa. Kiia kyllä on luotu tuohon juoksuhommaan.

Tulevana viikonloppuna meillä pukkaakin Helsingin reissua. Mielestäni Kiian uuma on alkanut pikku hiljaa kadota mutta onneksi tyttö on vielä varsin esittelykelpoisessa kunnossa, niin ei tule tuomareilta sanomista lihavuudesta.

Messarista puheen ollen. Myös Rane-iskä tullaan näkemään Messarissa kehissä. Rane muuten täytti eilen 8 vuotta. Rane osallistuu siis ensimmäistä kertaa veteraaniuokassa. Saa nähdä saako Rane kotiin viemisiksi Voittaja-Veteraani-tittelin...

torstai, 29. marraskuuta 2012


15. vrk


Aika tuntuu suorastaan matelevan. Maanantaina (mitä luultavimmin) Kiia oli oksentanut sappinesteitä kahteen paikkaan - eteiseen ja prinsessasohvalle. Yleensä koirat (sekä ihmiset) voivat pahoin vasta silloin, kun istukka alkaa tuottaa hormonia eli kiinnittymisen jälkeen. Kiinnittyminen tapahtuu noin 17-21 vrk hedelmöitymisen jälkeen ja tämä on hyvin herkkää aikaa. Kiian tapauksessa puhutaan tulevasta viikonlopusta ja ensi viikon alusta. Maanantainen pahoinvointi liittynee kuitenkin jollain tavoin mahdolliseen tiineyteen ja sen aiheuttamiin muutoksiin kehossa, sillä Kiia on selkeästi paljon ruokaorientoitunumpi. Olen joutunut antamaan Kiialle pari desiä nappulaa töistä kotiin tultuani, kun tyttönen on selkeästi ollut keittiössä ruokaa kärkkymässä. Kiiahan ei ole koskaan ollut mikään ahmatti ja nuorempana voidaan sanoa hänen olleen ajoittain jopa nirso. Tosin toisilla koirilla ei ole koskaan ollut asiaa tytön ruokakupille mutta Kiia ei temmo ruokaa nassuunsa sillä tahdilla mitä äitinsä tai pikkusiskonsa. Lienee vähän jotain kiusaamistakin ilmassa, kun onhan se paljon mukavampaa omaa herkkuannostaan syödä, kun vieressä on kuolaavaa yleisöä.


maanantai, 26. marraskuuta 2012


12. vrk


Niin meni viikonloppu hyppytekniikkaseminaarissa kaiken muun huiskeen lisäksi. Lauantai-iltana kun istuskelin olohuoneessa, huomasin, että Kiia makoilee toistamiseen keittiössä. Kyllä silloin tuli kieltämättä mieleen, että on se ihme, jos tuo tyttö ei ole tiineenä. Kyllähän Kiia on aina ruokansa syönyt (nykyään) mutta että makoilee keittiössä, niin se on kovin normaalista poikkeavaa. Keittiössä ei siis silloin ollut kukaan syömässä.

Perjantaina kävimme tokoilemassa. Oli taas virtaa emännässä kuin pienessä kylässä. Tehtiin kaikki EVL-liikkeen läpi tai siis jokaisesta liikkeestä jotakin. Kieltämättä alkoi taas kutkuttaa, että jospa sitä vielä kerran kävisi yrittämässä saada tulosta tokon kuninkuusluokasta mutta sitten tulin järkiini. Tuossa ensi viikolla Kiialla voi alkaa pahoinvointi, eikä ole kuulkaas kiva tokoilla, jos koko ajan on paha olla. Jokainen koirani on jossain määrin voinut pahoin kolmannella viikolla. Nämpällä ja Kiialla se on näkynyt lähinnä siinä, ettei ole ruoka oikein maistunut. Super sen sijaan jopa oksensi sappinesteitä.

Eihän tässä meillä mikään hoppu ole. Antaa nyt mammakoiran rauhassa masuaan kasvattaa. Ensi keväänä päästäänkin oikein kunnolla uudella innolla tokoa tahkoamaan... ja agia... ja kenties hieman jälkeäkin. Minulla on kaikenlaisia suunnitelmia Kiian pään menoksi mammaloman jälkeen, mikä ei taatusti tuota työhullua haittaa.


keskiviikko, 21. marraskuuta 2012


7. vrk


Kiiasta on tullut entistäkin hellyydenkipeä (onko se edes mahdollista?). Kiia on koko ajan tyrkyllä silitettäväksi ja yrittää kiivetä syliin. Nämppä ja Super haistelevat kovasti Kiian takapäätä eli jokin siellä varmaan tuoksuu. Mielestäni lauman muut koirat tietävät kaverin tiineydestä paljon paljon paljon ennen ultraa. Kiia myös tuntuu nälkäisemmältä. On jopa välistä tullut pojilta tippuvia ruokapaloja metsästämään keittiönpöydän ääreen, mitä hän ei noin yleensä harrasta.

Muutoin meidän elämä ei poikkea tavanomaisesta. Kiian kanssa edelleen lenkkeillään aivan normaalisti ja vielä monta viikkoa eteenpäin tullaan lenkkeilemään normaalisti. Treenaan Kiian kanssa myös tokoa. Agilitystähän Kiia on ollut tauolla jo jonkin aikaa.

Olen tässä myös pyöritellyt mielessä ruoka-asioita. Nämppä itse kasvoi ProPlanilla kuten myös Nämpän kaksi ensimmäistä pentuetta eli se pentue, johon Kiia syntyi ja Jarrukat. Kiian Seiskat, Ottomaanit ja Hyyperit söivät kotona Royal Caninia. Nyt kuitenkin osalle Hyypereitä RC ei ole ollut se paras ruokamerkki, joten pyörittelen mielessä, että mikä tuleekaan olemaan seuraavan pentueemme ruokamerkki. Olen kysellyt ruokinnasta kaikilta kasvattien omistajilta ja saanut oikein kivasti vastauksia. Niiden perusteella olen nyt tällä hetkellä taipumassa edelleen Royal Caniniin, koska se on kuitenkin sopinut suurimmalle osalle ja erityisesti Kiian Seiskoille yhtä lukuun ottamatta.

sunnuntai, 18. marraskuuta 2012


4. vrk


Punnitsin tänään Kiian ja elopainoa tytöllä on nyt 16,8 kg. Joutuu emäntäkin tästä lähtien hyppämään va'alle vähän useammin... :(

Eilen tultuamme kotiin suuntasimme oitis Vihtavuoreen tokoa treenaamaan. Oli Kiia-mamma kovin innoissaan, kun edellisestä tosinaisen treenistä oli jo vierähtänyt tovin. Kiia teki kyllä hienosti töitä. Onnistuimme kaikissa liikkeissä niin hyvin, että jäi ihan harmittamaan, etten ole enää ilmoittanut Kiian mihinkään kokeisiin. No, jospa sitten ensi keväänä sellaisella puhkulla ja innolla, että oksat pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.