Niin meni viikonloppu hyppytekniikkaseminaarissa kaiken muun huiskeen lisäksi. Lauantai-iltana kun istuskelin olohuoneessa, huomasin, että Kiia makoilee toistamiseen keittiössä. Kyllä silloin tuli kieltämättä mieleen, että on se ihme, jos tuo tyttö ei ole tiineenä. Kyllähän Kiia on aina ruokansa syönyt (nykyään) mutta että makoilee keittiössä, niin se on kovin normaalista poikkeavaa. Keittiössä ei siis silloin ollut kukaan syömässä.
Perjantaina kävimme tokoilemassa. Oli taas virtaa emännässä kuin pienessä kylässä. Tehtiin kaikki EVL-liikkeen läpi tai siis jokaisesta liikkeestä jotakin. Kieltämättä alkoi taas kutkuttaa, että jospa sitä vielä kerran kävisi yrittämässä saada tulosta tokon kuninkuusluokasta mutta sitten tulin järkiini. Tuossa ensi viikolla Kiialla voi alkaa pahoinvointi, eikä ole kuulkaas kiva tokoilla, jos koko ajan on paha olla. Jokainen koirani on jossain määrin voinut pahoin kolmannella viikolla. Nämpällä ja Kiialla se on näkynyt lähinnä siinä, ettei ole ruoka oikein maistunut. Super sen sijaan jopa oksensi sappinesteitä.
Eihän tässä meillä mikään hoppu ole. Antaa nyt mammakoiran rauhassa masuaan kasvattaa. Ensi keväänä päästäänkin oikein kunnolla uudella innolla tokoa tahkoamaan... ja agia... ja kenties hieman jälkeäkin. Minulla on kaikenlaisia suunnitelmia Kiian pään menoksi mammaloman jälkeen, mikä ei taatusti tuota työhullua haittaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.